Koijärven Metsästysseura ry:n perustamiskokous pidettiin 11.1.1961. Seuran perustamisen ensisijaisena tarkoituksena oli selkeyttää jo olemassa olevaa metsästystoimintaa. Järjestäytynyt toiminta takaisi jäsenille yhtenäiset metsästysoikeudet. Alla olevaa historiaa on koottu pöytäkirjojen pohjalta.
PERUSTAMISKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA
Pöytäkirja Koijärven Metsästysseuran kokouksesta 11.1.1961. Saapuvilla oli eri liitteessä mainitut 35 osanottajaa.
1§
Todettiin, että kokous oli edellisen kokouksen mukaisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen.
2§
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin riistapääl. A. Kankainen ja sihteeriksi Väinö Juutsalmi.?
3§
Keskusteltiin metsästysseuran tarpeellisuudesta Koijärvellä ja se katsottiin välttämättömäksi, koska metsästysalat pitäjässä olivat muutoin niin sekavat.
4§
Perustetun seuran nimeksi valittiin Koijärven Metsästysseura.
5§
Seuralle hyväksyttiin seuravat säännöt, jotka ovat yleisten metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaiset.
6§
Valittiin seuralle johtokunta, johon tulivat seuraavat henkilöt: Kallio K, Jussila R, Paajanen L, Koivula L, Rämö H, Suolahti H, Tuusa T.
7§
Liittymismaksuksi päätettiin 1000:- ja jäsenmaksun suuruuden esittää johtokunta vuosikokouksen päätettäväksi vuosittain talousarvion mukaisesti.
Kiimalammin maisemaa tammikuussa 2006
Toiminta keskittyi alkuvuosina metsästysmaiden vuokraukseen sekä jäsenien hankkimiseen. Vuonna -65 jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli 29 ja metsästysmaiden pinta-ala n. 3400 ha. Riistapeltoja oli 2 kpl (vuonna -67 jo 8 kpl), jäniksille haapapaikkoja ja heinäpaikkoja 8 kpl sekä "melkein kaikki heinäladot". Riistanhoitotyötä varten perustettiin jaosto joka jakautui seuraavasti: Kuivakärki; Paajanen K, Raitoo; Säteri E, Kojo; Niemi V, Vuoltu; Mattila P, Matku; Lempinen K, Ilvesoja; Vähä-Pietilä V, Rekirikko; Torkkeli U, Paasikangas; Laaksonen A. Em. henkilöt valtuutettiin myös tarkkailemaan ympärilleen mahdollisten salametsästäjien varalta.
Vuonna -70 jäsenmäärä oli 35 henkilöä ja metsästysmaita noin 4500 ha. Perustettiin ampumajaosto kilpailutoimintaa varten. Seura järjesti kahdet pienoiskivääriammunnat ja osallistui alueella järjestettyihin hirvikilpailuihin ja ampumahiihtoihin. Myös hirvenhiihtokilpailut järjestettiin.
Alkuvuosina hirvien kaatomäärä oli yhdestä kahteen kappaletta. Noin 70 -luvun puolivälissä hirvikannan voimakas kasvu nosti lupamääriä. Vuonna -77 lupamäärä oli 10+10 ja metsästys toteutettiin kahdessa ryhmässä, Kojolla ja Matkussa. Ensimmäinen merkintä Raitoon seurueesta on vuodelta -79, jolloin lupamäärät olivat nousseet 17+17 kappaleseen ja hirvijahti jakautunut kolmeen seurueeseen. Peurojen kaatomäärät olivat alkuaikoina, "hyvänä vuonna", noin viisi kappaletta vuodessa. Jänisjahteja järjestettiin ja kettuja pyydettiin. Myös variksia hävitettiin fosforiöljyllä.
Tällä hetkellä metsästysmaita on noin 8000 ha ja jäseniä noin sata. Lähes kaikki metsästysmaat ovat yksityishenkilöiltä vuokrattuja, ilman heitä seura olisi toimintakyvytön. Hirvipeijaiset on järjestetty joka toinen vuosi. Piirin kokouksissa on ollut edustaja miltei joka vuonna.
