Riista


PIENRIISTA JA SUURPETOHAVAINNOT

Alkavan jahtikauden ensimmäisiä merkkejä ovat kyyhkysjahti sekä myöhemmin alkava sorsastus. Jänistä metsästetään ajavien koirien kanssa sekä porukalla että yksittäin. Vieraskortilla pääsee vierailija jänis- tai pienpetometsälle yhdessä seuran jäsenen kanssa. Suurpedoista ilvestä esiintyy seuran alueella vakituisesti, karhusta on tehty satunnaisesti havaintoja.


HIRVIELÄIMET

Nelisenkymmentä metsästäjää kokoontuu vuosittain yhteisjahtina järjestettävään hirvenmetsästykseen. Porukka jakautuu kolmeen seurueeseen, jossa kullakin on oma metsästysalueensa. Valkohäntäpeuraa metsästetään yhteisjahtina sekä kyttäämällä.


RIISTANHOITO
Riistanhoito on tärkeä osa seuran toimintaa. Seuralla on riistapeltoja, nuolukiviä sekä pienriistan ja peurojen ruokintapaikkoja, joista jäsenet huolehtivat tahoillaan. Arvokasta riistanhoitotyötä tekevät myös pienpetojen metsästäjät. Petoja pyydetään haaskalta kyttäämällä sekä loukuilla ja ajokoirien avulla. Pienpetojen pyytäjiä palkitaan jäsenmaksuhyvityksillä. Alueen riistakannoista saat tietoa tästä linkistä.


***


TILASTOT

HIRVIELÄIMET

Alla on hirven- ja peuranmetsästyksen pyyntitilasto vuodesta 1990. Yhteisluvassa on ollut mukana 2-4 seuraa/seuruetta.



Vähä-Pietilä/Saarikko/Mikkola

* jako hirvikokouksessa

***

RIISTARUOKINTA


Teksti ja tilastotiedot on tehty Korvenojan kokoamien yhteenvetojen pohjalta. Matkussa tiedot on koonnut Koivula ja Toivonen, Raitoolla Numminen, Eerola ja Toivonen.

Taulukoissa on esitetty ruokinnan toteutuminen alueittain. Todellisuudessa määrät ovat suurempia, sillä luvuissa ei ole mukana kaikkien jäsenten omaehtoinen ruokintatyö.

Perinteisesti talviruokinnassa eniten käytettyjen porkkanan ja kauran lisäksi on riistalle alettu tarjota viime vuosina myös muuta ravintoa. Alueen kauriskannan kasvu on ollut tasaista ja kaurishavaintoja on tehty myös ruokintapaikoilta. Rusakot, hirvet sekä aiempina vuosina myös fasaanit ovat hyödyntäneet ruokintapaikkoja.

Syksyllä 04 jäi pelloille paljon puimattomia alueita. Näitä ruokamaita hirvieläimet hyödynsivät yli vuodenvaihteen muuttaen samalla hieman käyntitapojaan ruokintapaikoilla. Kaudella 01-02 yhdellä Kojon ruokintapaikoista seitsemän hirveä söi vuodenvaihteessa monia kuutioita porkkanoita kahden viikon aikana, minkä jälkeen ne onneksi hävisivät.

Syksy-talvi 07-08 oli poikkeuksellisen leuto. Peurat vierailivat ruokintapaikoilla hyvin epäsäännöllisesti johtuen pitkistä leudoista jaksoista jopa helmikuulla.

Talvi 09-10 oli oikea "vanhanajan" talvi. Lunta oli paksulti (n. 50 cm) ja lämpötila pysyi reilusti nollan alapuolella harvinaisen pitkään.






Yhteenveto

1999-2000 Porkkanoita 20500 kg, kauraa 5100 kg, peuroja ruokinnassa 58 kpl
2000-2001 Porkkanoita 28000 kg, kauraa 5300 kg, peuroja ruokinnassa 54 kpl
2001-2002 Porkkanoita 27700 kg, kauraa 3500 kg, peuroja ruokinnassa 41 kpl
2002-2003 Porkkanoita 39485 kg, kauraa 2725 kg, peuroja ruokinnassa 77 kpl
2003-2004 Porkkanoita 29675 kg, kauraa 6890 kg, peuroja ruokinnassa 65 kpl
2004-2005 Porkkanoita 25450 kg, kauraa 4945 kg, peuroja ruokinnassa 58 kpl
2005-2006 Porkkanoita 34350 kg, kauraa 4450 kg, peuroja ruokinnassa 55 kpl
2006-2007 Porkkanoita 28580 kg, kauraa 4470 kg, peuroja ruokinnassa 67 kpl
2007-2008 Porkkanoita 28280 kg, kauraa 3460 kg, peuroja ruokinnassa 65 kpl
2008-2009 Porkkanoita 35695 kg, kauraa 3440 kg, peuroja ruokinnassa 55 kpl
2009-2010 Porkkanoita 24970 kg, kauraa 4160 kg, peuroja ruokinnassa 54 kpl
2010-2011 Porkkanoita 24640 kg, kauraa 3415 kg, peuroja ruokinnassa 54 kpl
2011-2012 Porkkanoita 24975 kg, kauraa 7540 kg, peuroja ruokinnassa 56 kpl
2012-2013 Porkkanoita 18190 kg, kauraa 3300 kg, peuroja ruokinnassa 51 kpl
2013-2014 Porkkanoita 25400 kg, kauraa 8800 kg, peuroja ruokinnassa 46 kpl



***

PIENPETOTILASTO

Närvänen (Matku)/metsästäjät


Taulukkoon on koottu pyyntitilastoa pienpetojen saalismääristä menneinä kausina.

Saalisilmoituksiin kirjataan pyyntipaikka ja -tapa, päivämäärä sekä kaatoaika.