Valkohäntäpeurakysely netissä

Terve

Tiedoksi seuraava:

 

 

Valkohäntäpeurakysely netissä: välittäkää tietoa eteenpäin

Vastaa valkohäntäpeuraa koskevaan kyselyyn!

Valkohäntäpeura on yksi tärkeimmistä riistaeläimistämme. Valkohäntäpeurakannat ovat aikaisempina vuosina kasvaneet voimakkaasti, mutta viime vuosina kannan kehitys on monilla alueilla kääntynyt laskusuuntaan. Myös kannan ikä- ja sukupuolirakenne on paikoin vinoutunut. Valkohäntäpeuran kannanhoidon kehittämiseen olisikin nyt kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota.

Suomen riistakeskus kerää sähköisen kyselytutkimuksen avulla tietoa valkohäntäpeuran kannanhoidon kehittämiseksi. Tarkoituksena on lisäksi osana Metlan, Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen valkohäntäpeuratutkimusta selvittää paikallisten maanomistajien ja metsästäjien suhtautumista valkohäntäpeuraan ja sen hyötyihin ja haittoihin. Kysely onkin osoitettu niin maanomistajille, metsästäjille kuin metsästyksenjohtajillekin.

Kyselyyn pääsee vastaamaan sähköisesti osoitteessa http://www.webropolsurveys.com/S/D8B9AD7D054DE8EF.par.

Vastausaikaa on 31.10.2012 asti.

t.mm

Marko Muuttola

Riistanhoidonsuunnittelija

Suomen riistakeskus, Laitialan toimipiste

Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi

0294312117

Naturatietopaketti seuroille sähköpostina alueiden kautta

Tervehdys!

Tässä tiedoksenne, ellei aiemmin ole lähetetty…mahdollisuuksien mukaan pyydän kääntämään myös seurojen sähköposteihin…

t. Jyri

Lähettäjä: Maria Nikunlaakso
Lähetetty: 3. heinäkuuta 2012 11:13
Vastaanottaja: rk_riistapaallikot; rk_riistanhoidonneuvojat; rk_toimistonhoitajat
Kopio: Jarkko Nurmi; Klaus Ekman; Marko Svensberg
Aihe: Naturatietopaketti seuroille sähköpostina alueiden kautta

Hei,

ohessa tiedostopläjäys Naturasta, jota Jarkko Nurmi, Mikko Toivola ja Anna Grenfors liitosta ovat puuhanneet keväästä alkaen. Nyt materiaali on käynyt liiton ja ministeriön (Laanikari) mankelin läpi ja olisi valmis lähetettäväksi alueiden sähköpostina seuroille. Eli kaikki ne alueet, joilta seurojen sähköpostiosoitteet löytyy, pistäkäähän paketti eteenpäin.

Ja ne alueet, joilla ei seurojen sähköpostiosoitteita ole, voisivat alkaa niitä pikkuhiljaa keräilemään, sillä jatkossa olisi tarkoitus alkaa tehdä metsästysseuroille suunnattua sähköistä uutiskirjettä.

Terveisin
KRT ja viestintä

Maria Nikunlaakso

viestintäsuunnittelija / kommunikationsplanerare / communications coordinator

Suomen riistakeskus / Finlands viltcentral / Finnish Wildlife Agency

toimitussihteeri/redaktionssekreterare/sub-editor

Metsästäjä-lehti / Tidningen Jägaren / Metsästäjä-magazine

tel. +358 29 431 2109, fax +358 9 2727 8130

Fantsintie 13–14, 00890 HELSINKI

www.riista.fi
http://www.facebook.com/riistakeskus

Saatekirje
Tarkempaa taustatietoa luonnonsuojelulaista
Metsästysmaat suojellaan Metsästäjäliiton ohje seuroille
Natura yhteistyö

Sähköposti: Sähköinen hirvihavaintokortti-koulutus

Hei!

Järjestämme jälleen sähköisen hirvihavaintokortin käytön koulutusta.
Toivomme koulutustilaisuuksiin vilkasta osaanottoa.

Hirvihavaintokortin sähköistäminen on mittava uudistus. Sähköinen
hirvihavaintokortti avattiin kaikkien hirviseurueiden käyttöön vuoden 2011
hirvenmetsästyskaudella.

RKTL järjestää Sähköinen hirvihavaintokortti-koulutuksia
riistanhoitoyhdistysten yhteyshenkilöille elo-syyskuun aikana. Koulutuksia
toteutetaan videoneuvottelutilaisuuksina RKTL:n toimipisteissä. Koulutetut
yhteyshenkilöt jakavat tietoa sähköisen hirvihavaintokortin käyttöönotosta
metsästysseurueille.

Sähköisen hirvihavaintokortin koulutusten ajankohdat ovat

- 30.8. RKTL:n toimipisteissä

- 6.9.RKTL:n toimipisteissä

- 13.9. RKTL:n toimipisteissä

- 20.9.RKTL:n toimipisteissä

- 27.9. RKTL:n toimipisteissä

Koulutukset pidetään torstaisin kello 18:00 ? 20:00


RKTL:n toimipisteissä järjestetään koulutukset VAIN seuraavissa osoitteissa

- INARI: Saarikoskentie 8, 99870 INARI

- OULU: Rakentajantie 3, 90014 Oulun yliopisto

- TAIVALKOSKI: Ohtaojantie 19, 93400 TAIVALKOSKI

- JOENSUU: Yliopistokatu 6, 80100 JOENSUU

- LAUKAA: Vilppulantie 415, 41341 LAUKAA

- JYVÄSKYLÄ: Survontie 9 / Technopolis, 40500 JYVÄSKYLÄ

- SAIMAA: Laasalantie 9, 58175 ENONKOSKI

- HELSINKI: Viikinkaari 4, 00791 HELSINKI

- TURKU: Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 TURKU

Ilmoittautumiset: viimeistään viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa
sähköpostilla osoitteeseen sorkka@rktl.fi<mailto:sorkka@rktl.fi>

Tarvittaessa pyrimme järjestämään koulutuksia myös muina ajankohtina, sekä
rajallisesti myös riistakeskuksen alueilla. Ota yhteyttä!


Terveisin

Jyrki Pusenius, hirvitutkija
Suhonen, koulutus ja järjestelmätuki
RKTL, Joensuu
RKTL, Turku

Sähköposti RHYltä: Pienpetopyynnistä

Terve



Alla oleva (Esa Hinkkasen selvitys) tiedoksi ja eteenpäin välitettäväksi…
koskee haaskan lisäksi kaikkea ruokintaa, erityisesti kohta 6!



Olen selvittänyt laajasti ravintohoukuttimen sijoittamisen laillisuutta
viljellyllä pellolla. Alla on lueteltu lähtötiedot (lähtötietojen
kieliasua on tarkistettu, sisällön muuttumatta):



1.          Ravintohoukutin pienpetojen metsästämiseksi. Metsästyksen
kohteena supikoira ja kettu.

2.          Ravintohoukuttimena luonnonvaraisten eläinten ruhoja ja
luonnon kalaa. Silmämääräisesti terveitä yksilöitä.

3.          Ravintohoukuttimen ylläpito kasvukausien välillä: vuoden
viimeisen sadon korjaamisen ja seuraavan vuoden ensimmäisen sadon korjuun
välillä. Käytännössä ravintohoukutin poistetaan 30.4., koska metsästyslain
mukaan naarasta jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.
- 31.7.

4.          Viljelty pelto saa EU-tukea.

5.          Haaskan pinta-ala 1 - 2 m².

6.          Voiko vuokraaja - joka on vuokrannut pellon viljelykäyttöön -
kieltää ravintohoukuttimen pidon, vaikka maanomistaja sen sallisi?



Vastaukset

Kohtiin 1 ja 2 pätee Eviran Ohje sivutuotteiden käytöstä luonnonvaraisten
eläinten ruokinnassa 15 001. Tässä todetaan ettei em. materiaalilla ole
sivutuoteluokkaa eikä ravintohoukuttimeen siten sovelleta
sivutuoteasetusta. Tässä suhteessa mainittu ravintohoukutin on
verrattavissa esimerkiksi hirvieläinten ravintohoukuttimeen, jona
käytettään tavallisesti viljaa ja vihanneksia.



Kohtiin 3 – 6 on vastaukset saatu Maatalousvirastosta. He toteavat kohtiin
3 – 5 seuraavaa: Ravintohoukuttimeen liittyvä haaskan pinta-ala eli 1 - 2
m² on sen verran pieni ettei, sillä todennäköisesti olisi merkitystä
EU-tukien osalta kuin hyvin poikkeuksellisesti.



Kohtaan 6 Maatalousvirasto siteeraa maanvuokralakia (258/1996), jonka
perusteella ravintohoukuttimen sijoittamisesta päättää vuokramies, mikäli
siitä ei ole vuokrasopimuksessa erikseen muuta sovittu.



Salmonellariski

Väittämän mukaan ravintohoukutin levittäisi salmonellaa nurmikasvustoon ja
siitä salmonella kulkeutuisi edelleen pyöröpaalatun säilörehun
välityksellä karjaan. Tähän ei löydy vastauksia lain tai tutkimustuloksien
muodossa, mutta Eviran, Eläintautien Torjuntayhdistyksen ja
läänineläinlääkärin mukaan teoria on hyvin epätodennäköinen. Kun
ravintohoukutin on sijoitettuna kasvukauden välisenä ajankohtana, ei
salmonella voi päätyä esimerkiksi lintujen ulosteen välityksellä
korjattavaan satoon. Myöskin supikoiran ulosteen joutuminen pellolta
nurmirehun joukkoon, on hyvin epärealistista. Metsästäjien toimesta on
todettu, ettei supikoira yleensä ulosta avoimella paikalla
ravintohoukuttimen äärellä, vaan mieluummin metsän siimeksessä.



Trikiiniriski

Trikiinin leviäminen ravintohoukuttimen välityksellä on myös tullut
esille. Alla on kuvattu tapahtumaketju ja päätelmät ovat oma näkemykseni.



Paikallisen alueen lähtötilanne:

·         Supikoiria alueella n. kpl

·         Osalla trikiini jo entuudestaan

·         Metsästäjän halu vähentää kantaa

·         Ravintohoukuttimen perustaminen



Lähtötilanne (yllä kerrottu) &#8594; supikoiria keräytyy houkuttimelle
&#8594; supikoiria ammutaan &#8594; ravintohoukuttimelle jätetään
supikoiria haaskaksi &#8594; trikiini voi levitä haaskasupikoirasta
haaskalla ruokailevaan supikoiraan &#8594; supikoiria ammutaan &#8594;
supikoirakanta vähenee alueella, samassa suhteessa myös trikiininkantajat
(ei ole todennettua että vanhemmat supikoirayksilöt - joilla
todennäköisemmin on trikiini - välttelisivät haaskalla käyntiä verrattuna
nuoriin yksilöihin) &#8594; haaskalla käyneet supikoirat metsästetty
loppuun kevääseen mennessä.



Kun haaskanpitäjä on valppaana, jokainen haaskalle ravinnonhakuun saapunut
supikoira saadaan saaliiksi ja siten supikoirakanta pienemmäksi. Tällöin
myös trikiiniä kantavien otuksien määrä on jäljelle jääneessä kannassa
vähentynyt. Metsästys ravintohoukutinta hyödyntäen vaikuttaa pelkästään
positiiviselta toiminnalta myös trikiinin leviämisen kannalta.



Tiedotus

Suosittelen tästä yhteenvedosta tiedottamista jokaisessa organisaatiossa,
jotta vastaavaa selvitystyötä ei jatkossa tarvitse tehdä ja vastausta
hakeva löytäisi tiedon helposti.

 Jakelu:

Asia on selvitetty alla esitetyssä aikajärjestyksessä, mainittujen
organisaatioiden ja henkilöiden avustuksella:



Savonlinnan kaupunki

Maaseututoimi

Katariina Tarkkio

maaseutusihteeri



Evira

Marja Isomursu

tutkija



Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry

Pirjo Kortesniemi

toiminnanjohtaja



Riistakeskus Etelä-Savo

Petri Vartiainen

riistapäällikkö



AVI, Kuopio

Riitta Mustonen

läänineläinlääkäri



MMM

Kala- ja riistaosasto

Jussi Laanikari

ylitarkastaja



MMM

Maatalousosasto/
Tukipolitiikkayksikkö/
EU-tukien jaosto

Pia Lehmusvuori

maatalousylitarkastaja



Maaseutuvirasto

Pinta-alatukiyksikkö

Susanna Ylikantola

ylitarkastaja, varatuomari