Terve
Alla oleva (Esa Hinkkasen selvitys) tiedoksi ja eteenpäin välitettäväksi…
koskee haaskan lisäksi kaikkea ruokintaa, erityisesti kohta 6!
Olen selvittänyt laajasti ravintohoukuttimen sijoittamisen laillisuutta
viljellyllä pellolla. Alla on lueteltu lähtötiedot (lähtötietojen
kieliasua on tarkistettu, sisällön muuttumatta):
1. Ravintohoukutin pienpetojen metsästämiseksi. Metsästyksen
kohteena supikoira ja kettu.
2. Ravintohoukuttimena luonnonvaraisten eläinten ruhoja ja
luonnon kalaa. Silmämääräisesti terveitä yksilöitä.
3. Ravintohoukuttimen ylläpito kasvukausien välillä: vuoden
viimeisen sadon korjaamisen ja seuraavan vuoden ensimmäisen sadon korjuun
välillä. Käytännössä ravintohoukutin poistetaan 30.4., koska metsästyslain
mukaan naarasta jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.
- 31.7.
4. Viljelty pelto saa EU-tukea.
5. Haaskan pinta-ala 1 - 2 m².
6. Voiko vuokraaja - joka on vuokrannut pellon viljelykäyttöön -
kieltää ravintohoukuttimen pidon, vaikka maanomistaja sen sallisi?
Vastaukset
Kohtiin 1 ja 2 pätee Eviran Ohje sivutuotteiden käytöstä luonnonvaraisten
eläinten ruokinnassa 15 001. Tässä todetaan ettei em. materiaalilla ole
sivutuoteluokkaa eikä ravintohoukuttimeen siten sovelleta
sivutuoteasetusta. Tässä suhteessa mainittu ravintohoukutin on
verrattavissa esimerkiksi hirvieläinten ravintohoukuttimeen, jona
käytettään tavallisesti viljaa ja vihanneksia.
Kohtiin 3 – 6 on vastaukset saatu Maatalousvirastosta. He toteavat kohtiin
3 – 5 seuraavaa: Ravintohoukuttimeen liittyvä haaskan pinta-ala eli 1 - 2
m² on sen verran pieni ettei, sillä todennäköisesti olisi merkitystä
EU-tukien osalta kuin hyvin poikkeuksellisesti.
Kohtaan 6 Maatalousvirasto siteeraa maanvuokralakia (258/1996), jonka
perusteella ravintohoukuttimen sijoittamisesta päättää vuokramies, mikäli
siitä ei ole vuokrasopimuksessa erikseen muuta sovittu.
Salmonellariski
Väittämän mukaan ravintohoukutin levittäisi salmonellaa nurmikasvustoon ja
siitä salmonella kulkeutuisi edelleen pyöröpaalatun säilörehun
välityksellä karjaan. Tähän ei löydy vastauksia lain tai tutkimustuloksien
muodossa, mutta Eviran, Eläintautien Torjuntayhdistyksen ja
läänineläinlääkärin mukaan teoria on hyvin epätodennäköinen. Kun
ravintohoukutin on sijoitettuna kasvukauden välisenä ajankohtana, ei
salmonella voi päätyä esimerkiksi lintujen ulosteen välityksellä
korjattavaan satoon. Myöskin supikoiran ulosteen joutuminen pellolta
nurmirehun joukkoon, on hyvin epärealistista. Metsästäjien toimesta on
todettu, ettei supikoira yleensä ulosta avoimella paikalla
ravintohoukuttimen äärellä, vaan mieluummin metsän siimeksessä.
Trikiiniriski
Trikiinin leviäminen ravintohoukuttimen välityksellä on myös tullut
esille. Alla on kuvattu tapahtumaketju ja päätelmät ovat oma näkemykseni.
Paikallisen alueen lähtötilanne:
· Supikoiria alueella n. kpl
· Osalla trikiini jo entuudestaan
· Metsästäjän halu vähentää kantaa
· Ravintohoukuttimen perustaminen
Lähtötilanne (yllä kerrottu) → supikoiria keräytyy houkuttimelle
→ supikoiria ammutaan → ravintohoukuttimelle jätetään
supikoiria haaskaksi → trikiini voi levitä haaskasupikoirasta
haaskalla ruokailevaan supikoiraan → supikoiria ammutaan →
supikoirakanta vähenee alueella, samassa suhteessa myös trikiininkantajat
(ei ole todennettua että vanhemmat supikoirayksilöt - joilla
todennäköisemmin on trikiini - välttelisivät haaskalla käyntiä verrattuna
nuoriin yksilöihin) → haaskalla käyneet supikoirat metsästetty
loppuun kevääseen mennessä.
Kun haaskanpitäjä on valppaana, jokainen haaskalle ravinnonhakuun saapunut
supikoira saadaan saaliiksi ja siten supikoirakanta pienemmäksi. Tällöin
myös trikiiniä kantavien otuksien määrä on jäljelle jääneessä kannassa
vähentynyt. Metsästys ravintohoukutinta hyödyntäen vaikuttaa pelkästään
positiiviselta toiminnalta myös trikiinin leviämisen kannalta.
Tiedotus
Suosittelen tästä yhteenvedosta tiedottamista jokaisessa organisaatiossa,
jotta vastaavaa selvitystyötä ei jatkossa tarvitse tehdä ja vastausta
hakeva löytäisi tiedon helposti.
Jakelu:
Asia on selvitetty alla esitetyssä aikajärjestyksessä, mainittujen
organisaatioiden ja henkilöiden avustuksella:
Savonlinnan kaupunki
Maaseututoimi
Katariina Tarkkio
maaseutusihteeri
Evira
Marja Isomursu
tutkija
Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry
Pirjo Kortesniemi
toiminnanjohtaja
Riistakeskus Etelä-Savo
Petri Vartiainen
riistapäällikkö
AVI, Kuopio
Riitta Mustonen
läänineläinlääkäri
MMM
Kala- ja riistaosasto
Jussi Laanikari
ylitarkastaja
MMM
Maatalousosasto/
Tukipolitiikkayksikkö/
EU-tukien jaosto
Pia Lehmusvuori
maatalousylitarkastaja
Maaseutuvirasto
Pinta-alatukiyksikkö
Susanna Ylikantola
ylitarkastaja, varatuomari
Alla oleva (Esa Hinkkasen selvitys) tiedoksi ja eteenpäin välitettäväksi…
koskee haaskan lisäksi kaikkea ruokintaa, erityisesti kohta 6!
Olen selvittänyt laajasti ravintohoukuttimen sijoittamisen laillisuutta
viljellyllä pellolla. Alla on lueteltu lähtötiedot (lähtötietojen
kieliasua on tarkistettu, sisällön muuttumatta):
1. Ravintohoukutin pienpetojen metsästämiseksi. Metsästyksen
kohteena supikoira ja kettu.
2. Ravintohoukuttimena luonnonvaraisten eläinten ruhoja ja
luonnon kalaa. Silmämääräisesti terveitä yksilöitä.
3. Ravintohoukuttimen ylläpito kasvukausien välillä: vuoden
viimeisen sadon korjaamisen ja seuraavan vuoden ensimmäisen sadon korjuun
välillä. Käytännössä ravintohoukutin poistetaan 30.4., koska metsästyslain
mukaan naarasta jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.
- 31.7.
4. Viljelty pelto saa EU-tukea.
5. Haaskan pinta-ala 1 - 2 m².
6. Voiko vuokraaja - joka on vuokrannut pellon viljelykäyttöön -
kieltää ravintohoukuttimen pidon, vaikka maanomistaja sen sallisi?
Vastaukset
Kohtiin 1 ja 2 pätee Eviran Ohje sivutuotteiden käytöstä luonnonvaraisten
eläinten ruokinnassa 15 001. Tässä todetaan ettei em. materiaalilla ole
sivutuoteluokkaa eikä ravintohoukuttimeen siten sovelleta
sivutuoteasetusta. Tässä suhteessa mainittu ravintohoukutin on
verrattavissa esimerkiksi hirvieläinten ravintohoukuttimeen, jona
käytettään tavallisesti viljaa ja vihanneksia.
Kohtiin 3 – 6 on vastaukset saatu Maatalousvirastosta. He toteavat kohtiin
3 – 5 seuraavaa: Ravintohoukuttimeen liittyvä haaskan pinta-ala eli 1 - 2
m² on sen verran pieni ettei, sillä todennäköisesti olisi merkitystä
EU-tukien osalta kuin hyvin poikkeuksellisesti.
Kohtaan 6 Maatalousvirasto siteeraa maanvuokralakia (258/1996), jonka
perusteella ravintohoukuttimen sijoittamisesta päättää vuokramies, mikäli
siitä ei ole vuokrasopimuksessa erikseen muuta sovittu.
Salmonellariski
Väittämän mukaan ravintohoukutin levittäisi salmonellaa nurmikasvustoon ja
siitä salmonella kulkeutuisi edelleen pyöröpaalatun säilörehun
välityksellä karjaan. Tähän ei löydy vastauksia lain tai tutkimustuloksien
muodossa, mutta Eviran, Eläintautien Torjuntayhdistyksen ja
läänineläinlääkärin mukaan teoria on hyvin epätodennäköinen. Kun
ravintohoukutin on sijoitettuna kasvukauden välisenä ajankohtana, ei
salmonella voi päätyä esimerkiksi lintujen ulosteen välityksellä
korjattavaan satoon. Myöskin supikoiran ulosteen joutuminen pellolta
nurmirehun joukkoon, on hyvin epärealistista. Metsästäjien toimesta on
todettu, ettei supikoira yleensä ulosta avoimella paikalla
ravintohoukuttimen äärellä, vaan mieluummin metsän siimeksessä.
Trikiiniriski
Trikiinin leviäminen ravintohoukuttimen välityksellä on myös tullut
esille. Alla on kuvattu tapahtumaketju ja päätelmät ovat oma näkemykseni.
Paikallisen alueen lähtötilanne:
· Supikoiria alueella n. kpl
· Osalla trikiini jo entuudestaan
· Metsästäjän halu vähentää kantaa
· Ravintohoukuttimen perustaminen
Lähtötilanne (yllä kerrottu) → supikoiria keräytyy houkuttimelle
→ supikoiria ammutaan → ravintohoukuttimelle jätetään
supikoiria haaskaksi → trikiini voi levitä haaskasupikoirasta
haaskalla ruokailevaan supikoiraan → supikoiria ammutaan →
supikoirakanta vähenee alueella, samassa suhteessa myös trikiininkantajat
(ei ole todennettua että vanhemmat supikoirayksilöt - joilla
todennäköisemmin on trikiini - välttelisivät haaskalla käyntiä verrattuna
nuoriin yksilöihin) → haaskalla käyneet supikoirat metsästetty
loppuun kevääseen mennessä.
Kun haaskanpitäjä on valppaana, jokainen haaskalle ravinnonhakuun saapunut
supikoira saadaan saaliiksi ja siten supikoirakanta pienemmäksi. Tällöin
myös trikiiniä kantavien otuksien määrä on jäljelle jääneessä kannassa
vähentynyt. Metsästys ravintohoukutinta hyödyntäen vaikuttaa pelkästään
positiiviselta toiminnalta myös trikiinin leviämisen kannalta.
Tiedotus
Suosittelen tästä yhteenvedosta tiedottamista jokaisessa organisaatiossa,
jotta vastaavaa selvitystyötä ei jatkossa tarvitse tehdä ja vastausta
hakeva löytäisi tiedon helposti.
Jakelu:
Asia on selvitetty alla esitetyssä aikajärjestyksessä, mainittujen
organisaatioiden ja henkilöiden avustuksella:
Savonlinnan kaupunki
Maaseututoimi
Katariina Tarkkio
maaseutusihteeri
Evira
Marja Isomursu
tutkija
Eläintautien Torjuntayhdistys ETT ry
Pirjo Kortesniemi
toiminnanjohtaja
Riistakeskus Etelä-Savo
Petri Vartiainen
riistapäällikkö
AVI, Kuopio
Riitta Mustonen
läänineläinlääkäri
MMM
Kala- ja riistaosasto
Jussi Laanikari
ylitarkastaja
MMM
Maatalousosasto/
Tukipolitiikkayksikkö/
EU-tukien jaosto
Pia Lehmusvuori
maatalousylitarkastaja
Maaseutuvirasto
Pinta-alatukiyksikkö
Susanna Ylikantola
ylitarkastaja, varatuomari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti